

-INFO-
Meiltäkö siperiankissan pentu?
Lue tämä info ensin ja jos tuntuu siltä että olisit juuri se oikea perhe FI*Mintsuliinin pennulle niin ota rohkeasti yhteyttä mielellään ensin sähköpostitse ja kerro vähän taustoja minkälaiseen perheeseen pentu mahdollisesti pääsisi.
Pennun ottamista tulee harkita tarkoin, sen ei kuulu olla mikään "hetken mielijohteesta" tehty päätös. Vaan tulee muistaa että kissan ottaessaan sitoutuu keskimäärin 15 vuodeksi pitämään kissasta kaikin puolin hyvää huolta joka ikinen päivä, vuodesta toiseen. Kissaan kuluu rahaa, eikä pelkästään laadukkaaseen ruokaan vaan vuosittaisiin perusterveydenhuoltoihin rokotuksineen, verenkuvineen, hammastarkastuksineen jossa hyvä muistaa myös hammasröntgen jolla pääsee selville jo varhaisessa vaiheessa kissoilla niin yleiseen hammassyöpymäsairauteen, kissa saattaa tarvita äkillistä eläinlääkärin apua, vanhemmiten voi tulla "vanhuuden" sairauksia kuten esim munuaisten vajaatoiminta, kilpirauhasen liikatoiminta, sokeritauti ym ja joihin kissan on saatava loppuelämän hoitoa (poikkeuksena kilpirauhasen liikatoiminta, kissa voidaan hoitaa täysin terveeksi radiojodihoidolla). Suositukseni on että kissanpennulle otetaan vakuutus joka korvaa sairaustapauksissa...mieti siis tarkkaan oletko valmis sitoutumaan kaikkeen siihen mitä kissan tuleminen perheenjäseneksi tulisi merkitsemään.
Useimmiten kissat kaipaavat lajitoverista seuraa eivätkä välttämättä ole onnellisia yksin eläjinä. Etenkin kun siperiankissassa kyse hyvin sosiaalisesta ja seurallisesta kissarodusta, suosin että pentuni lähtevät kotiin jossa on jo odottamassa kissakaveri tai sitten että kaksi pentua lähtee samaan kotiin.
Minulle ensisijaisen tärkeää on että pentu saa perheekseen rakastavat ja vastuulliset ihmispalvelijat :-)
En myy pentujani vapaana ulkoileviksi!
Taustatietojen jälkeen on mahdollista sopia vierailu kissalaamme niin pennuista kiinnostunut pääsee tutustumaan kissalaamme ja pentuihin ja myös minä pääsen vähän lisää tekemään "kartoitusta" ehdokkaasta. Ennen vierailua en tee mitään sitovia varauksia pennuista.
Vierailun jälkeen tarkan mietinnän ja harkinnan jälkeen on mahdollista varata pentu alustavasti ja sitten kun varsinainen varausmaksu on maksettu niin varaus on tällöin sitova. Eli jos ostaja peruu kaupan niin varausmaksua ei palauteta, jos taas myyjä peruu varauksen varausmaksu palautetaan. Varausmaksu on osa kauppasummaa.
***
Pentujen luovutus:
* Luovutetaan aikaisintaan 14 viikon ikäisinä
* Madotettuna
* Kahdesti rokotettuna
* Sirutettuna
* Terveystarkastettuna (tästä terveystodistus)
* Rekisteröitynä Suomen kissaliiton rekisteriin
* Ruokittuna monipuolisesti laadukkailla ruuilla
* Rakkaudella sosiaalistettuna ja totutettu käsittelyyn
* Sisäsiisteinä
***
Pennun mukaan tulee:
* Pentukansio jossa pennun virallinen terveystodistus, rekisterikirja jossa näkyy rokotukset, mikrosirunumero, napatyrättömyystodistus ja pennun sukutaulu ym. Emon ja isän viralliset terveystodistukset (Veriryhmä, FIV, FeLV, HCM, PKD). Kirjallinen kissaliiton kauppasopimus. Suomen kissaliitto ry:n Kissanomistajan opas. Kasvattajan laatima oma laaja opas.
* Runsaasti laaturuokaa jota pentu tottunut syömään.
* Leluja (palloja, hiiriä, keppileluja ym), kynsisakset, ruokakuppi, nukkumapeti joka ollut pennuilla käytössä kasvatti kodissa (siinä tutut turvalliset tuoksut) ym.
*Halutessasi lahjoitan myös Suomen siperiankissat ry:n lahjajäsenyyden vuodeksi.
* MUISTA: Pennun mukana tulee kasvattajan tuki ja neuvot kissan koko elämän ajaksi*
***
Myös sijoituskissa mahdollisuus, mutta sijoituskodin tulee olla maksimissaan tunnin ajomatkan päässä Mäntsälästä.
SUOMEN KISSALIITON SIJOITUSKISSAOPAS
by Toimisto | 08.11.2016 | Kasvatus, Kissaliitto, Terveys
Mikä on sijoituskissa ja mitä kissan sijoittaminen tarkoittaa? Muun muassa näistä asioista kerrotaan
sijoituskissan oppaassa.
Terveys- ja koulutustoimikunta TKT 12.1.2014 (muokattu 19.6.2019)
Sijoituskissaopas
Kissan sijoittaminen tarkoittaa sitä, että kissa muuttaa uuteen kotiin, mutta omistusoikeus säilyy
sovitusti kasvattajalla tai aikaisemmalla omistajalla. Sijoitussopimus tehdään, kun kasvattaja haluaa
säilyttää tietyn kissan kasvatuksessaan, mutta ei pysty sitä itse pitämään. Ostaja päätyy yleensä
sijoituskissaan joko siksi, että hän haluaa tutustua kasvatustoimintaan kokeneemman kasvattajan
avustuksella tai siksi, että sijoituskissa vaikuttaa näennäisesti ilmaiselta tai edulliselta.
Todellisuudessa sijoituskissan ottaja sitoutuu erilaisiin kustannuksiin ja työmäärään, jolla kissan hinta
korvataan kasvattajalle, joten ilmainen se ei ole. Tämä kannattaa tehdä selväksi jo alkuvaiheessa.
Koska Suomessa kissat ovat perheenjäseniä, yhdessä taloudessa asuvien kissojen määrä on
rajallinen. Niinpä jalostuskissojen sijoittaminen on vakiintunut toimintamuoto suomalaisessa
rotukissankasvatuksessa. Parhaimmillaan sijoitus on hieno kokemus sekä sijoituskodille että
kasvattajalle. Etukäteen on kuitenkin syytä aina tehdä tarkka kirjallinen sopimus kaikista sijoituksen
ehdoista, jotta myöhemmin ei tulisi tarpeettomia erimielisyyksiä siitä, mitä on sovittu. Tähän
oppaaseen on koottu tietoa sijoituskissan ottamista suunnitteleville sekä ohjeita, mitä kannattaa
ottaa huomioon sijoitussopimuksia laadittaessa. Sopimuksia ja käytäntöjä on kuitenkin monenlaisia.
Kannattaa siis selvittää etukäteen tarkasti, mihin on sitoutumassa.
Oppaan lopusta löytyy muistilista, josta voit tarkistaa, mitä asioita sijoitussopimuksesta pitäisi
löytyä.
Mikä on sijoituskissa?
Sijoituskissa on kasvattajan omistama jalostuskissa, joka asuu muualla kuin kasvattajan luona.
Kasvattajaa kutsutaan sijoitusasioissa kissan omistajaksi tai luovuttajaksi, kun taas henkilö, jonka
luona kissa asuu, on kissan haltija tai vastaanottaja. Sijoituskissa voi olla naaras tai uros.
Joskus kissan omistaja voi olla sijoituskoti yhdessä kasvattajan kanssa. Tällöin ei ole kyse
varsinaisesti kissan sijoittamisesta, vaan kyseessä on osaomistus/yhteisomistus, jolloin kissa
rekisteröidään Kissaliitossa yhteisomistukseen. Tämä tapa ei ole kuitenkaan suositeltava, koska
kasvatustoimintaan tarvitaan kaikkien omistajien suostumus. Tällöin mahdollisissa
ongelmatilanteissa voi käydä niin, että kasvattaja ei pysty käyttämään kissaa lainkaan, jos
osaomistaja ei voi tai suostu
allekirjoittamaan tarvittavia papereita. Kasvattaja ei myöskään saa kissaa takaisin niin helposti, jos
osaomistaja ei täytä sovittuja ehtoja.
Miksi kissoja sijoitetaan?
Kissan sijoittaminen mahdollistaa kasvattajalle kissan käyttämisen jalostukseen ilman, että hän pitää
kissan itse hallinnassaan ja asunnossaan. Sijoitustoiminta mahdollistaa kasvatuksen jatkamisen
silloinkin, kun kasvattaja ei ota kyseistä kissaa omaan kotiinsa.
Sijoituskissan haltijan tulee ymmärtää, että kasvattaja on valinnut jalostukseen todennäköisesti
parhaimman kissansa ja pyrkiä näin ollen olemaan kasvattajan luottamuksen arvoinen. Sijoituskodin
on huolehdittava parhaalla mahdollisella tavalla sijoituskissasta, sillä sen hyvinvointi on sijoituskodin
käsissä. Sijoitukseen kuuluu olennaisesti hyvä yhteistyö ja informaation kulku osapuolten kesken.
Esimerkiksi sijoituskissan haltijan tulee hyvissä ajoin ilmoittaa omistajalle, jos hänen talouteensa on
tulossa muita kissoja tai eläimiä. Tällöin voidaan jo etukäteen suunnitella, miten jalostuskissaan
mahdollisesti kohdistuva infektiopaine saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä.
Miten sijoitus käytännössä toimii?
Sijoitussopimuksia on hyvin monenlaisia. Sopimus on aina luovuttajan ja haltijan välinen asia, ja sitä
voidaan muokata molempia osapuolia tyydyttäväksi. Sopimus on aina syytä tehdä kirjallisena ja
siihen
kannattaa lisätä lauseke, ettei kasvattaja tai haltija voi jälkikäteen yksipuolisesti muuttaa sopimuksen
ehtoja. Sopimukseen kirjataan myös yleensä siirtokielto, eli sopimus on vain ja ainoastaan sen
laatijoiden välinen. Sopimusta ei siis voi siirtää kolmannelle osapuolelle, kuten kasvattajan tai haltijan
ystävälle.
Alempana kerrotut sijoitukseen liittyvät asiat ovat yleisesti sijoitussopimuksissa sovittavia asioita.
Yksittäinen sijoitussopimus voi poiketa ehdoiltaan tässä esitetystä. Mihin tahansa ehtoihin ei
kuitenkaan pidä suostua. Vaikka kaikista asioista pyritään sopimaan ennakkoon, voi yllättäviä
tilanteita kuitenkin tulla eteen. Sijoituskissan vastaanottajan ja kasvattajan tulee kyetä ratkaisemaan
ne yhdessä molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Siksi on tärkeää tutustua kasvattajaan ja hänen
kasvatusperiaatteisiinsa sekä toimintatapoihin ennen sopimuksen tekemistä.
Sijoitussopimuksen pohjana suositellaan käytettäväksi Kissaliiton sopimuspohjia (naaraskissan ja
uroskissan sijoitussopimuspohjat, ja lisäehdoista sovitaan erillisellä sopimuksella.
Vakuusmaksu
Usein haltija maksaa kissasta vakuusmaksun, joka on kissan normaalia myyntihintaa alempi,
esimerkiksi puolet myyntihinnasta. Vakuusmaksu palautetaan haltijalle sijoitussopimuksen ehtojen
täytyttyä, ja samalla kissa siirtyy haltijan omistukseen, ellei sopimuksessa ole muuta sovittu.
Jos sijoitussopimuksen ehdot eivät täyty sopimuksen päättyessä (eli kissa siirtyy haltijalle, vaikka
pentuja ei ole syntynyt), ei vakuusmaksua palauteta. Sopimuksesta riippuen kissasta saatetaan myös
maksaa osa kauppahinnasta, jota ei palauteta myöhemmin. Haltijalle saatetaan myös tarjota
mahdollisuus lunastaa kissa itselleen ennen sopimusehtojen täyttymistä, jos hän maksaa loput
kissan hinnasta. Vakuusmaksu ei ole välttämätön, eivätkä kaikki kasvattajat ota lainkaan
vakuusmaksua tai
vakuusmaksu voi olla pieni nimellinen summa.
Kulut
Kissan luovuttaja eli kasvattaja vastaa kissan kasvatuskäyttöön liittyvistä kuluista, kuten esimerkiksi
jalostukseen vaadittavista testeistä tai synnytysongelmien aiheuttamista kuluista. Mikäli kasvattaja
edellyttää kissan leikkautuksen ennen sijoitussopimuksen päättymistä, sovitaan kumpi osapuoli
maksaa nämä kulut. Haltija vastaa kissan tavanomaiseen ylläpitoon ja terveydenhoitoon liittyvistä
kuluista, kuten ruuasta, hiekasta ja rokotuksista. Kissaliiton sopimuspohja ei ota kantaa pentujen
hoitokulujen korvaamisesta, joten ne on hyvä kirjata naaraskissan sopimuksen lisäehtoihin.
Muiden kulujen, kuten esimerkiksi kissan vakuutuksen, näyttely- ja sairaskulujen korvaamisesta
sovitaan yleensä erikseen sopimuksessa. Sijoitussopimuksessa sovitaan myös, mitä tapahtuu, jos
sijoituskissa kuolee tapaturmaisesti tai katoaa haltijalla ollessaan. Usein sijoituskissan haltija joutuu
näissä tapauksissa korvaamaan rahallisesti kasvattajalle tämän arvokkaan jalostuskissan ja
korvaussumma on hyvä kirjata sopimukseen.
Sijoitusnaaras
Sijoitusnaaras synnyttää joko omassa kodissaan tai kasvattajan luona. Kissa ei ole laumaeläin ja
tottuu usein hitaasti vieraisiin kissoihin, jolloin sille on stressittömämpää hoitaa pennut tutussa
ympäristössä. Monet kasvattajat sijoittavat naaraskissan vain sellaiseen kotiin, jolla on tarvittavat
resurssit pentujen hoitoon. Kasvattaja saattaa haluta kissan synnyttämään valvonnassaan, jolloin
kissa viettää 3- 4 kuukautta kasvattajan luona. Mikäli haltijalla on muita kissoja, kannattaa totuttaa
kissa hitaasti takaisin omiin tuttuihin kissakavereihinsa. Synnytyspaikasta sovitaan yleensä jo
sijoitusta suunniteltaessa ja viimeistään sijoitussopimuksessa.
Yleensä naaras sijoitetaan 1-2 pentueen ajaksi tai kunnes kissa tulee tiettyyn ikään. Luovuttaja
korvaa yleensä tiineen ja imettävän naaraan lisäravinnon tarpeesta koituvat kustannukset sekä
pentujen
ruokinnasta ja hoidosta aiheutuvat kulut. Kulukorvaukset kannattaa aina merkitä etukäteen
sijoitussopimukseen mahdollisimman tarkasti, jottei jälkikäteen tule kiistaa tai epäselvyyksiä
sopimuksen sisällöstä. Esimerkiksi pentueen ruokinta- ja hiekkakulut voivat nousta useisiin satoihin
euroihin. Etukäteen on myös hyvä sopia, miten kasvattaja haluaa pentuja ruokittavan ja hoidettavan
sekä kuka tarvikkeet hankkii.
Useimmiten kissojen astutukset, synnytykset ja pentujen hoito sujuvat ongelmitta omalla painollaan.
Sijoitussopimusta tehdessä kannattaa kuitenkin yhdessä miettiä miten toimitaan, jos kaikki ei
menekään suunnitellusti. Saattaa olla, että pennut kuolevat tai pentueeseen syntyy vain
jalostuskäyttöön soveltumattomia pentuja. Tällöin voidaan sopia uusintayrityksen mahdollisuudesta
tietyin ehdoin. Etukäteen on myös hyvä sopia, kuka on vastuussa synnytyksestä ja pentujen
hoidosta,
jos pennut tarvitsevat ensimmäisinä viikkoina lisäruokintaa ja erityishuomiota. Kasvattajalta
kannattaa kysyä, kuinka linjan naaraat ovat aiemmin synnyttäneet ja hoitaneet pentunsa. Jos
synnytys ei suju,
saattaa keisarinleikkaus olla vuorokaudenaikaan katsomatta ainoa vaihtoehto. Sopikaa etukäteen
myös miten toimitaan hätätilanteissa. Keisarinleikkaus päivystysaikaan voi maksaa 800 euroa.
Sijoitusehtojen täytyttyä ja/tai naaraan saavutettua sopimuksessa määritellyn iän, naaras siirtyy
haltijan omistukseen. Kasvattaja saattaa edellyttää naaraan leikkauttamista omistajanvaihdoksen
myötä, mutta naaras saattaa myös siirtyä haltijan omistukseen täysillä jalostusoikeuksilla. Tämäkin
asia on hyvä kirjata sopimukseen etukäteen. Kasvattaja ei voi vaatia jälkikäteen omistajuuden siirron
ehdoksi esimerkiksi naaraskissan leikkauttamista vastaanottajan kustannuksella, jos sitä ei ole
kirjattu sijoitussopimukseen.
Sijoitusuros
Naaraiden lisäksi kasvattajat voivat sijoittaa myös leikkaamattomia uroksia. Uroskissa tulee
sukukypsäksi 6 kk – 1.5 vuoden ikäisenä ja yleensä sitä pyritään käyttämään mahdollisimman pian
jalostukseen. Toisaalta, jos kissa ei merkkaile tai ole muuten hankala, voi olla perusteltua odottaa
hieman pidempään, jotta mahdolliset terveysongelmat tulevat ilmi, ennen kuin uros on ehtinyt tehdä
useita pentueita.
Uros sijoitetaan yleensä 1-3 pentueen ajaksi. Astutusten määrä riippuu kuitenkin rodun yleisyydestä
ja kissan sukutaulusta. Varsinkin pienillä roduilla samaa urosta ei ole perusteltua käyttää liian
moneen astutukseen. Näin ollen esimerkiksi viisi pentuetta saattaa olla perusteltua teettää lähinnä
tuontiuroksella, jolla on harvinaisempi sukutaulu. Sopimusehdoissa saatetaan määritellä myös tietty
ikä, jolloin uros siirtyy haltijan omistukseen, vaikkei sillä olisi vielä pentuja.
Astutus voidaan järjestää joko uroksen tai naaraan luona tai joissakin tapauksissa myös täysin
vieraalla maaperällä. Astutusjärjestelyistä ja kissan kuljettamisesta astutuspaikalle tulee sopia aina
kasvattajan kanssa. Yleisimmin naaras tulee uroksen luokse, koska kolli kokee olonsa
itsevarmemmaksi kotonaan. Etukäteen on sovittava, kuinka kauan naaras on uroksen luona ja kuka
korvaa naaraan ruokintakustannukset, vai tuodaanko naaraan mukana ruuat. Useimmiten naaras
tuodaan uroksen luo kunnollisessa juoksussa ja se viipyy muutaman vuorokauden. Kissoille on hyvä
tarjota oma rauhallinen huone astutuspaikaksi. Hyvän sukupuolivietin omaavat kissat selviävät
astumisista omin avuin. Liian avuliaat ihmiset voivat jopa häiritä pariutumista.
Etukäteen on hyvä sopia miten toimitaan, jos uros alkaa merkitä reviiriään tai mouruta häiritsevästi.
Leikkaamaton uros saattaa myös joissain tapauksissa ruveta isottelemaan talouden muille kissoille.
Kasvattajalta kannattaa tiedustella etukäteen, miten saman linjan urokset ovat käyttäytyneet
leikkaamattomina, sillä taipumus merkkailuun usein periytyy. Mahdollisimman stressitön ympäristö
saattaa ehkäistä merkkailua.
Uroskissa on mahdollista kastroida kemiallisesti käyttämällä hormoni-implanttia, jonka vaikutusaika
on noin 6-18 kuukautta. Implanttia voidaan hyödyntää, jos sijoitusurokselta halutaan vielä
myöhemmin
pentuja, mutta esimerkiksi merkkailun takia sen kanssa eläminen on vaikeaa. Implantti ei ole
kuitenkaan kasvattajan kannalta riskitön, sillä se voi tehdä kissasta lopullisesti steriilin.
Sijoitusehtojen täytyttyä tai uroksen saavutettua sopimuksessa määritellyn iän, kolli siirtyy haltijan
omistukseen. Kasvattaja voi edellyttää uroksen leikkauttamista omistajanvaihdoksen myötä.
Merkkailu ja muut lieveilmiöt, kuten mouruaminen, yleensä loppuvat parin viikon kuluessa
leikkauksesta.
Mitä sijoituskissa ei ole?
Sijoituskissa ei ole ilmainen kissa. Vaikka kissasta ei joudukaan maksamaan täyttä hintaa tai
vakuusmaksua ja vaikka kasvattaja korvaa jalostuskulut, kissasta koituvat kuitenkin samat normaalit
ylläpitokulut kuin omasta kissasta.
Sijoituskissa ei ole haltijan oma kissa, vaan kasvattajan omistuksessa oleva kissa. Allekirjoittamalla
sijoitussopimuksen haltija sitoutuu noudattamaan sopimuksen ehtoja. Mikäli haltija ei noudata niitä,
kissa saattaa äärimmäisessä tilanteessa jopa palautua kasvattajalle.
Sijoituskissasta voi aiheutua monenlaista vaivaa. Leikkaamaton kissa voi merkkailla ja metelöidä.
Sijoituskissaa ei voi omin päin leikkauttaa sopimatta asiasta kasvattajan kanssa. Myös naaraat
saattavat merkkailla etenkin kiiman aikana, ja mourunta saattaa olla hermoja raastavaa kuultavaa
niin sijoituskodille kuin naapureillekin. Luovuttajan velvollisuus on ottaa sopimusta laadittaessa
huomioon, ettei sijoituskissasta muodostu haltijalle liiallista rasitetta esimerkiksi merkkailun takia.
Etukäteen on myös hyvä sopia kasvattajan kanssa, miten astutusmatkat ja näyttelyt hoidetaan ja
miten astutuksen ajoituksesta sovitaan. Kasvattajilla on hyvin erilaisia käytäntöjä, joista on hyvä
päästä molemminpuoliseen yhteisymmärrykseen ennen sopimuksen allekirjoittamista. Kissasta voi
joutua olemaan pitkiäkin aikoja erossa esimerkiksi ulkomaille suuntautuvien astutusmatkojen aikana.
Yleisimmin astutusmatkat ovat kuitenkin kestoltaan parin päivän pituisia. Kannattaa myös hyvissä
ajoin sopia, kuka vie ja hakee kissan astutusmatkalta ja miten mahdolliset matkakulut korvataan.
Kasvattaja saattaa myös haluta käyttää sijoituskissaa itse näyttelyissä niin koti- kuin ulkomaillakin tai
hän voi edellyttää sitä sijoituskissan vastaanottajalta. Lisäksi kissan jalostuskäyttö voi tulla
ajankohtaiseksi haltijalle epämukavaan aikaan.
Sijoituksen tarkoituksena ei myöskään ole, että kasvattaja saa kissalleen ja sen pennuille ilmaisen
ylläpidon. Koska sijoitusehdot voivat vaihdella sopimuksen mukaan, mitään yksiselitteisiä ohjeita ei
voida antaa. Pyydä sijoitussopimus hyvissä ajoin nähtäväksi etukäteen ja mieti, oletko ymmärtänyt
kaikki ehdot ja ovatko ne sellaisia, joihin voit sitoutua. Jos joku kohta vaikuttaa epäselvältä, pyydä
kasvattajalta tarkennusta. Ihan mihin tahansa ei kannata suostua.
Vaikka kissa on kasvattajan omaisuutta, kasvattajalla ei ole myöskään oikeutta hakea kissaa haltijan
luota ilmoittamatta siitä etukäteen tai mielivaltaisesta syystä. Sopimusrikkomustilanteissa
kasvattajan
kuuluu ensin huomauttaa asiasta ja antaa haltijalle mahdollisuus korjata epäkohta. Sijoittaminen
edellyttää molemmilta osapuolilta hyvää kommunikaatiokykyä ja joustamista tilanteiden mukaan.
Sijoitus sujuu helpoiten, jos kasvattajalla ja haltijalla on samantapaiset ajatukset kissojen
hoidosta (esim. ruokinta ja käsittely). Parhaimmillaan sijoitus on molemmille osapuolille erittäin
myönteinen kokemus.
Miksi ryhtyä sijoituskodiksi?
Sijoituskissa on hyvä tapa tutustua rotukissatoimintaan sekä kissojen jalostuskäyttöön. Kasvattaja
huolehtii kasvatukseen liittyvistä käytännön asioista, kuten tarvittavista papereista, sopivan naaraan
/ uroksen etsinnästä ja uusien kotien löytämisestä syntyville pennuille. Sijoitusnaaraan kodin
vastuulle jää yleensä pentujen päivittäisestä ruokinnasta ja hoidosta vastaaminen kasvattajan
toimiessa tukena
ja apuna neuvoineen.
Kuka voi toimia sijoituskotina?
Sijoituskotina voi toimia kuka tahansa, joka on valmis sitoutumaan sijoitukseen. Ollakseen hyvä
sijoituskoti, ei tarvitse välttämättä olla kiinnostunut esimerkiksi näyttelytoiminnasta tai olla itse
halukas
kasvattamaan tulevaisuudessa. Sijoitus voi kuitenkin olla hyvä portti tiellä kasvattajaksi, kun
kokeneemman kasvattajan avustuksella voi turvallisesti kokeilla, tunteeko toiminnan omakseen.
Usein kasvattaja toivoo käytännön syistä sijoituskodin sijaitsevan mahdollisimman lähellä omaa
asuinpaikkaansa. Hyvät välit ja toimiva yhteistyö kasvattajan kanssa ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Muistilista sijoitussopimuksen laatimiseen:
– Ei yksipuolista muutosoikeutta
– Sopimuksen siirtokielto
– Vakuusmaksu / hinta
– Korvauksen suuruus, jos kissa kuolee tapaturmaisesti tai katoaa haltijalta
– Sopimuksen ehdot (esim. kuinka monta pentuetta) ja kesto
– Miten toimitaan, jos pentuja ei tule tai pentueessa on vain yksi pentu
– Miten toimitaan, jos elämä merkkailevan uroksen kanssa käy ylivoimaiseksi
– Miten toimitaan, jos kissa kuolee tai sen kasvatuskäyttö estyy
– Sijoituskissan sairastumiseen liittyvät kulut
– Vakuutus (vakuutusmaksujen ja mahdollisten korvausten jako osapuolten kesken)
– Kissan näyttelytys
– Astutus ja astutusmatkat
– Jalostukseen liittyvät kulut (jalostustestit, synnytysongelmat)
– Kissan tiineysajan hoitokulut
– Miten toimitaan hätätilanteissa (esim. keisarinleikkaus päivystysaikaan)
– Emon ja pentujen hoitokulut pentueen aikana
– Omistajanvaihdoksessa leikkaus (kuka maksaa) vai jalostusoikeuksilla siirtyminen
– Miten toimitaan sopimusrikkomustilanteessa
– Muut ehdot
SIJOITUSSOPIMUS
Sijoitussopimuksella luovuttaja (omistaja) antaa sopimuskohteen (kissa) vastaanottajan (haltija)
hallintaan (hallintaoikeus) tämän sopimuksen ehtojen mukaisesti siten, että kissan omistusoikeus jää
luovuttajalle koko sopimuksen voimassaolon ajaksi.
Hallintaoikeus
Kissa elää haltijan kotona ja haltija vastaa kissan normaalista arkipäivän elämästä, mutta ei voi
myydä, luovuttaa tai käyttää kissaa siitokseen.
Sopimuksen tarkoitus
Luovuttaja tekee sijoitussopimuksen voidakseen käyttää naaraskissaa siitokseen.
Vastaanottaja tekee sijoitussopimuksen mahdollistaakseen saamansa naaraskissan asiantuntevan
siitoskäytön.
Kauppahinta ja vakuusmaksu
Kissan kauppahinta on ______________ euroa.
Vakuusmaksu on kissasta luovutushetkellä maksettava korvaus. Vakuusmaksu on enintään puolet
kissan kauppahinnasta.
Osapuolet sopivat, että:
a) Vastaanottaja ei maksa kissasta vakuusmaksua.
b) Vastaanottaja maksaa kissasta vakuusmaksuna ______________ euroa.
Luovuttaja palauttaa koko vakuusmaksun vastaanottajalle käytettyään kissaa tämän sopimuksen
mukaisesti siitokseen.
Omistusoikeuden siirtyminen vastaanottajalle on määritelty tässä sopimuksessa myöhemmin.
Koko maksu palautetaan viimeistään, kun sovitun pentueen / pentueiden syntymästä on kulunut
kolme kuukautta. Jos luovuttaja ei käytä kissaa siitokseen sopimuksen päättymiseen mennessä,
vakuusmaksu jää hänelle.
Siitosoikeus, siitoskäyttö
Vastaanottajan oikeudet ja velvollisuudet
• Vastaanottajan tulee ilmoittaa luovuttajalle naaraan kiimasta viipymättä
• Vastaanottajalla ei ole oikeutta käyttää kissaa siitokseen sopimuksen
voimassaoloaikana
• Vahinkopentue: muu kuin luovuttajan siitosoikeuden käyttöön perustuva pentue.
Vastaanottajan aikaansaama sopimuksen ulkopuolinen vahinkopentue ei vähennä luovuttajan tämän
sopimuksen mukaista siitoskäyttöoikeutta. Vastuu sopimuksen ulkopuolisesta vahinkopentueesta
on sen sopijapuolen, jonka hallussa kissa on ollut vahinkopentueen saadessa alkunsa.
Luovuttajan oikeudet ja velvollisuudet
• Siitosoikeus tarkoittaa luovuttajan oikeutta teettää naaralla ___ pentuetta tämän
sopimuksen ehtojen mukaisesti.
• Siitoskäyttöön kissalta edellytetään rodulta vaadittavat terveystulokset sekä sopiva
luonne.
• Pentueeksi lasketaan yksikin kahdeksan viikon ikäiseksi elävä pentu. Mikäli yksikään
pentu ei elä kahdeksan viikon ikäiseksi, pentuetta ei lasketa pentueeksi ja luovuttajalla on
mahdollisuus sopimuksen voimassaoloaikana käyttää naarasta uudelleen siitokseen.
• Siitosoikeus päättyy naaraan täyttäessä ____ vuotta, riippumatta siitä onko luovuttaja
käyttänyt siitosoikeuttaan tai ei.
• Naaras synnyttää luovuttajan / vastaanottajan luona.
• Luovuttaja saa ottaa naaraan luokseen synnytystä varten kaksi viikkoa ennen laskettua
aikaa. Jos naaras synnyttää luovuttajan luona, saa luovuttaja luovuttaa naaraan vastaanottajalle
aikaisintaan pentueen ollessa neljäntoista viikon ikäinen. Mikäli osapuolet kuitenkin sopivat, että
naaras synnyttää vastaanottajan luona, luovuttaja saa noutaa pentueen aikaisintaan silloin, kun se
täyttää neljätoista viikkoa. Tilanteessa, jossa naaras siirretään yhdessä pentujen kanssa takaisin
luovuttajalle, neljäntoista viikon ikäraja ei sido.
• Luovuttajan on noudettava pentue viimeistään silloin, kun se täyttää neljätoista
viikkoa, ellei sovita myöhemmästä ajankohdasta kirjallisesti erikseen.
Kuluvastuut
• Luovuttaja vastaa naaraan kuljetusten järjestämisestä terveystarkastuksia ja
synnytyksiä varten sekä niistä aiheutuvista kuluista.
• Luovuttaja vastaa naaraan siitoskäytön kuluista:
- rekisteröintisääntöjen vaatimat terveystarkastukset
- luovuttajan haluamat muut siitokseen liittyvät tutkimukset
- astutus ja tiinehtymiseen ja sen seurantaan liittyvät tutkimukset
- luovuttajan päättämät naaraan kanto- ja imetysajan lisäruokinta
- luovuttajan valitsemat näyttely ilmoittautumismaksut ja muut vastaavat kissan kulut
• Kuluilla tarkoitetaan edellä mainituissa kohdissa kaikkia kuluja mukaan lukien mm.
välttämättömät matka-, majoitus- ja kuljetuskustannukset.
• Ilman erillistä sopimusta ei korvata ansionmenetystä, päivärahoja tai muuta vastaavaa.
• Vastaanottaja vastaa naaraan tavanomaisesta hoidosta aiheutuneista kuluista, kuten:
- luovuttajan ohjeistuksen mukainen ruokinta ja turkinhoito
- rokotusohjelman mukaiset rokotukset
- sairauden- ja terveydenhoidosta, joka ei kuulu luovuttajan vastuulle tai liity siitokseen
- tarjoaa vähintään sääntöjen määräämät tilat kissalle
Mikäli osapuolet kuitenkin sopivat, että naaras synnyttää vastaanottajan luona, vastaanottajalla on
oikeus saada korvaus luovuttajalta pentueen hoidosta aiheutuneista seuraavista kuluista:
- synnytyksestä aiheutuvat välttämättömät eläinlääkärikulut
- luovuttajan päättämät:
- pentujen terveyden kannalta välttämättömät ja tarpeelliset eläinlääkäri- ja lääkekulut
- pentujen ruokinta
- matolääkkeet
- eläinlääkärin pentuetarkastus ja pentujen tunnistusmerkintä
- pentueen kuljetukset
Muista kuin välttämättömään ravitsemukseen ja lääkitykseen liittyvistä kuluista on sovittava
etukäteen erikseen.
Näyttelyoikeus
Kissaliiton sääntöjen mukaisesti vain omistaja voi ilmoittaa kissan näyttelyyn.
Osapuolten tulee sopia kirjallisesti näyttelyoikeuksista.
Mikäli vastaanottaja haluaa näyttelyttää kissaa itse on siitä mahdollista sopia niin että vastaanottaja
vastaa itse näyttelyttämisestä aiheutuneista kuluista. (näyttelymaksut, matkat, hotellit, turkinhoito
ym.)
Oikeuksien käytöstä sovitaan yhdessä kirjallisesti ennen suunniteltua tapahtumaa esim.
sähköpostilla tai tekstiviestillä.
Vahingonvastuu
Jos kissa kuolee tai vahingoittuu, ja se johtuu jommankumman osapuolen tuottamuksesta tai
tahallisuudesta, toisella osapuolella on oikeus vahingonkorvaukseen. Kissalle on suositeltavaa ottaa
vakuutus.
Kissalla
___ on vakuutus ___ei ole vakuutusta.
___ sairauskuluvakuutus ___ kuolemanvaravakuutus ___ vastuuvakuutus
Vakuutuksen ottaja on:
___ vastaanottaja ___luovuttaja.
Osapuolet ovat sopineet korvauksen saajasta ja ilmoittaneet tämän vakuutusyhtiölle.
Tiedonantovelvollisuus
Luovuttaja vakuuttaa kertoneensa sijoitussopimuksen oikeudellisesta ja käytännön merkityksestä,
kaikista tiedossaan olevista kissan ja rodun tyypillisistä ominaisuuksista, rodussa
esiintyvistä perinnöllisistä vioista ja sairauksista sekä näiden seikkojen merkityksestä. LIITE 1
Ohjeet
Luovuttaja vakuuttaa antaneensa vastaanottajalle rodunomaiset hoito- ja ruokintaohjeet. LIITE 2
Vastaanottajan velvollisuus
Vastaanottaja on tutustunut rotuun ja selvittänyt sen soveltuvuuden itselleen sekä ymmärtää
sijoitussopimuksen oikeudellisen ja käytännön merkityksen. Vastaanottaja on huolellisesti
tutustunut luovuttajan antamiin tietoihin kissasta ja rodusta.
Kissan luovutus
Kissa luovutetaan vastaanottajalle tämän sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä, ellei muuta ole
erikseen kirjallisesti sovittu.
Sopimuksen päättyminen
Sopimus päättyy, kun luovuttaja on käyttänyt siitosoikeutensa tai viimeistään naaraan täyttäessä ___
vuotta.
Sopimuksen päättyessä naaraan omistajuus siirtyy vastaanottajalle.
Luovuttajan kirjallinen ilmoitus, että hän ei käytä siitosoikeuttaan, päättää sijoitussopimuksen.
Kumpikaan osapuoli ei voi ottaa kissaa toiselta osapuolelta itselleen ilman yksimielisyyttä ja
kirjallista sopimusta. Jos jompikumpi katsoo sopimusehtoja rikotun, osapuolten tulee pyrkiä
sopimaan asia ja mieluiten kirjallisesti. Osapuolen yksipuolinen tulkinta sopimusrikkomuksesta ei
päätä sopimusta vaan oikeuttaa esittämään vaatimuksen sopimuksen purkamisesta. Osapuolet
voivat sopia sopimuksen purkamisesta aina halutessaan vapaaehtoisin sopimuksin ja samalla
ratkaista menettely vakuusmaksun ja muiden kulujen korvaamisesta. Osapuolet voivat vaatia
sopimuksen purkamista, jos jompikumpi rikkoo olennaisesti tämän sopimuksen ehtoja.
Mikäli syntyy epäily kissan hyvinvoinnin vaarantumisesta eläinsuojelullisin perustein, sopijapuoli on
velvoitettu ilmoittamaan asian valvontaeläinlääkärille. Osapuolet ovat sidottuja sopimukseen sen
ehtojen täyttymiseen asti.
Vastaanottajalla ei ole oikeutta lunastaa kissaa itselleen sopimuskauden aikana elleivät sopijapuolet
kirjallisesti halua yksimielisesti näin sopia.
Luovuttaja ei voi sopimuksen voimassaoloaikana luovuttaa sopimuskohteen omistajuutta
kolmannelle osapuolelle. Vastaanottaja ei voi sopimuksen voimassaoloaikana luovuttaa
sopimuskohteen hallintaa kolmannelle osapuolelle lukuun ottamatta lyhytaikaista hoitoa esim.
loman ajaksi. Luovuttajalla on oikeus pitää kissan rekisterikirja hallussaan, kunnes omistusoikeus on
siirtynyt kokonaan vastaanottajalle.
Vastaanottajalla on oikeus saada kopio rekisterikirja.
Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tätä sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan osapuolten välisillä neuvotteluilla.
Mikäli sovintoa ei saada aikaan osapuolet voivat olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan. Asiaan
saadaan lopullinen ratkaisu nostamalla kanne käräjäoikeudessa (www.oikeus.fi).
Tämän sopimuksen allekirjoituksin luovuttaja ja vastaanottaja vakuuttavat seuraavaa:
- luovuttajalla on oikeus luovuttaa kissan hallintaoikeus
- luovuttajan ja vastaanottajan antamat tiedot tässä sopimuksessa ja sen liitteissä ovat
totuudenmukaiset
- luovuttaja ja vastaanottaja ovat yhdessä käyneet läpi tämän sopimuksen ja
allekirjoituksillaan sen hyväksyneet
Suomen Kissaliitto ry:n asema ja sen antama luovuttajaa velvoittava ohjeistus
Suomen Kissaliitto on laatinut tämän sopimuslomakkeen käytettäväksi naaraskissan sijoittamisessa.
Suomen Kissaliiton kasvattajasitoumuksen allekirjoittanut ja annettujen ohjeiden noudattamiseen
velvoitettu luovuttaja:
1. On sitoutunut tekemään kirjallisen sopimuksen
2. Voi luovuttaa kissan joka on vähintään neljäntoista (14) viikon ikäinen
3. On tehnyt pentueilmoituksen ja rekisteröi kissan
4. Viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun omistusoikeus kissaan on
siirtynyt vastaanottajalle, luovuttaja lähettää vastaanottajalle rekisterikirjan ja siirtää kissan
vastaanottajan nimiin Suomen Kissaliiton ohjeiden mukaisesti.
Rekisterikirja
Rekisterikirja on ostajalle annettava todistus siitä, että hänen ostamansa kissa on rekisteröity
Kissaliiton pitämään rekisteriin. Jos luovuttaja ei toimita rekisterikirjaa viimeistään kuuden (6)
kuukauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä, luovuttaja maksaa vastaanottajalle 50 %
sopimuksen mukaisesta kauppahinnasta.
Suomen Kissaliitto ry:n osapuolille antamia suosituksia
Vakuusmaksu
Kohtuullisena vakuusmaksuna voidaan pitää enintään 50 % koko kauppahinnasta.
Maksuehdot ja erämaksu
Vakuusmaksu voidaan maksaa erissä ja kuitata kokonaan maksetuksi allekirjoituksin. Luovuttaja ja
vastaanottaja voivat sopia, että vakuusmaksu tai osa siitä maksetaan sovittavissa erissä kissan
luovutuksen jälkeen.
Virhe
Jos kissassa ilmenee luovutuksen jälkeen sairaus tai muu vika, joka on ollut piilevänä jo
luovutushetkellä voi vastaanottajalla olla oikeus saada hinnanalennusta ja mahdollisesti
vahingonkorvausta virheen perusteella. Vastaanottajan tulee ilmoittaa virheestä luovuttajalle
mahdollisimman pian.
Luovuttajalla on oikeus korjata/korjauttaa (tutkia/hoidattaa) virhe kustannuksellaan. Virheeseen
vetoavan vastaanottajan on otettava yhteys luovuttajaan ennen ryhtymistään toimenpiteisiin ja
osoitettava virheen olemassaolo luotettavalla tavalla. Osapuolten kannattaa pyrkiä sovintoon
asiassa. Luovuttajan korvausvastuu on enintään vastaanottajan kissasta maksama vakuusmaksu.
Vahingonkorvaus
Mahdolliseen vahingonkorvaukseen sovelletaan kuluttajansuojalakia eikä osapuolilla ole oikeutta
vahingonkorvaukseen esim. mielipahasta.
Ohjeita sopimuksen täyttämiseen
Luovuttajan ja vastaanottajan tulee tietää kenen kanssa asioi.
Varmista asia kuvallisesta henkilötodistuksesta. Sopimuskumppanin selvittämisellä varmistetaan
kissan etu - se on lähtöisin luotettavalta kasvattajalta ja luovutetaan luotettavaan kotiin.
EU:n tietosuoja-asetus/tietosuojalaki on otettava huomioon henkilötietoja käsiteltäessä ja
tallennettaessa. Esim. henkilötunnusten keräämistä kannattaa välttää ellei siihen ole erityistä
perustetta. Kiinnitä huomiota myös henkilötietojen säilyttämistapaan ja tuhoamiseen.
Luovuttajalla on lain mukaan pääsääntöisesti näyttövelvollisuus siitä, että hän on täyttänyt
tiedonantovelvollisuutensa. Suositus on, että tähän sopimukseen liitetään omaan rotuun liittyvä
riittävän kattava selvitys kissan ja rodun tyypillisistä ominaisuuksista, rodussa esiintyvistä
perinnöllisistä vioista ja sairauksista sekä näiden seikkojen merkityksestä.
Tiedonantovelvollisuuden täyttäminen ei lain mukaan kuitenkaan tarkoita vapautta mahdollisesta
virhevastuusta. Tiedonantovelvollisuuden täyttämisellä on merkitystä luovuttajan virhevastuuta
arvioitaessa.
Rodunomaiset hoito- ja ruokintaohjeet tulee antaa tavalla, joka on ostajan käytettävissä kissan
luovutuksen jälkeenkin ja jonka luovuttaja voi tarvittaessa näyttää toteen. Hoito- ja ruokintaohjeet
kannattaa antaa ostajalle ennakkoon tutustuttavaksi ja luettavaksi, jotta ostaja voi tarvittaessa
esittää lisäkysymyksiä.
